Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
10.11.2008 - 21:10
Tuntuu ihan liian usein, että koko juttu lähtee käsistä. Vaikka oikeasti en usko, että koskaan enää palaisin siihen, että voisin vetäistä kevyeksi iltapalaksi pellillisen kinkkupiirakkaa tai uunivuoallisen janssoninkiusausta.

Silti. Minulta puuttuu ateriarytmit. Vetelen tasaiseen tahtiin kaapista kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Nyt siellä on viikonlopun leipomusten jälkeen ollutkin jotain, tosin enää ei taida löytyä kuin porkkanoita ja hieman rusinoita paketin pohjalta. Kyllä nekin käy kun muuta ei ole.

Veikkaan tämän päivän kaloreiksi 2200-2500. Eilen meni varmasti yli 3000kcal. Liikaa. Vaaka ei vahingossakaan lupaa kaksinumeroista, eikä se tietysti näillä eväillä ole odotettavissakaan.

Vaan eipä tämä elämä pelkkää syömistä ole. Tämän päivän liikuntalistaan pääsee kuntosali 40min, vesijuoksu 25min ja venyttely 10min.



...mitämitä. Mitä nyt pitäisi ajatella. En osaa tännekään kirjoittaa kun en ole oikein varma missä mättää.
Daami D. kirjoitti 11.11.2008 - 06:47
Tää on taas niitä asioita missä pitäs vaan olla kärsivällinen vaikka se niin hankalalta tuntuukin. Ei ne kilot ole hetkessä tulleet eikä ne hetkessä voi lähteäkään. Joku syyhän, joku pitkään jatkunut väärin syömisen rytmihän siihen on pitänyt olla, että sitä painoa on kertynyt. Ei ne tavat hetkessä voikaan muuttua. Mutta tärkeintä on se, että sen itse tiedostaa. Silloin siihen voi itse myös vaikuttaakin.
Sinikka kirjoitti 11.11.2008 - 08:19
Vierailemassa... Mun pitä kans saada joku hyvä pudotus niin sais kunnon tempin päälle painon pudotukseen.

Punaruskea kirjoitti 11.11.2008 - 11:05
Mun elämän ikäisen kokemukseni mukaan jumivaiheitakin tarvitaan. Niiden aikana kypsyy jotain.

Toisaalta olen myös monta kertaa katkerasti todennut, että juuri kun olen pääsemäisilläni tavoitteeseen, torpedoin saavutukseni itse. Ihan itse. Ihan kuin pelkäisin sitä.

Sinulla on aika ripeä pudotus takana. Ihminen ei kovin pitkään jaksa taistella mahdottomissa oloissa.

Säännöllisyys on koko homman A ja O. Sillä voi välttää ahmintavaiheita.

Calathea kirjoitti 12.11.2008 - 16:33
Daami D: Olen itse asiassa hyvinkin kärsivällinen ihminen, mutta en näköjään itseni suhteen.

Sinikka: Oma onnistuminen on kyllä se paras tsemppi!

Punaruskea: "juuri kun olen pääsemäisilläni tavoitteeseen, torpedoin saavutukseni itse. Ihan itse. Ihan kuin pelkäisin sitä. " NIINPÄ!
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Painonpudotusta sairaalloisesta lihavuudesta lievään ylipainoon. 24-vuotiaan tytön mietteitä syömisestä, liikkumisesta ja ennen kaikkea laihtumisesta.
Totuus
pituus vakaa:
164cm

paino epävakaa:
ma  07.07.  n.117 kg
ma  21.07. 114,4 kg
pe   25.07. 114,2 kg
pe   01.08. 113,0 kg
pe   08.08. 111,4 kg
pe   15.08  111,4 kg
pe   22.08. 110,6 kg
pe   29.08. 109,4 kg
pe   05.09  107,6 kg
pe   12.09  107,0 kg
pe   19.09. 106,0 kg
pe   26.09. 106,0 kg
pe   03.10. 104,8 kg
pe   10.10. 104,0 kg
pe   17.10. 102,2 kg
pe   24.10. 100,8 kg
pe   31.10. 100,6 kg
pe   07.11. 100,0 kg
pe   14.11.   99,7 kg
Laskuri
Ensimmäinen tavoite
Sivupohja
Blogilista
Voit tilata minut blogilistallesi täältä.