Paino putoaa siihen tahtiin, että melkein hirvittää. Nyt on keskimäärin vähän yli kilo viikossa pudonnut, ja se on kyllä hyvin se. Oishan se mahtavaa laihtua vaikka 5kg viikossa, mutta pelottaa vaan, että pystynkö pitämään liian nopeasti pudotetut kilot myös poissa. Ja ehkä myös, että pysyykö nahka mukana kutistuksessa. Mutta eiköhän tuo kilon vauhti ole aika ihanteellinen.

Keskiviikkona tein osittain aika rauhallisen kävelylenkin, torstaina pidin lepopäivän ja tänään olen jo käynyt revittelemässä kuntosalilla ja uimassa. Olen kyllä ollut iltaisin melko väsynyt, siis ihan fyysisesti rasittunut, ettei paljon enempää olisi jaksanutkaan. Päivät kuitenkin olleet aktiivisia.

Keskiviikkona työmaalla join pienen lasillisen kuohuviiniä, mutta kieltäydyin kakusta ja pullasta. Torstaina toisella työmaalla tyydyin vain kahviin, vaikka asiakas tarjoili keksejä. Eikä ole tehnyt pahaa jättää herkkuja väliin! Ainoastaan mietin, etten vain ole liian epäkohtelias asiakkaita kohtaan. Eihän se yhden keksin tai pullan syöminen tätä projektia kaataisi, mutta mun on vaan helpompi olla kokonaan ilman. Kun ei edes tee mieli. Mutta nuo tarjoilut ovat niin harvinaisia, että turha semmoista murehtia.

Ei yhtään huvittaisi venytellä. Viimeksi jätin venyttelyt väliin, ja olin niin jumissa parin vuorokauden jälkeen, etten pystynyt yöllä kylkeä kääntämään. Nyt vaan tuntuu olo niin kevyeltä ja hyvältä ilman venyttelyäkin.. ehkä illemmalla?

P.S. Jokohan uskallan mainita tästä... Terveellisempien elämäntapojen myötä olen myös lopettanut tupakanpolton. En ole tehnyt mitään päätöstä lopettaa, mutta se vain on jäänyt. Aika hullua.